Ihanaa joulua!

Aaton aattona, aivan extempore, päätin olevani valmis. Kuuseemme pääsi punaisia palloja sekä lapsuuteni villalankatontut. Kuusesta tuli ihana, ja lastani siteeraten: "Joulupallot tekevät kuusesta niin ihanan  jouluisan." Ihanaa joulun jatkoa ja leppoisia pyhiä! Nähdään taas ensi vuonna! :)

 --
Mini version in English: I was ready after all. :) Happy holidays everyone!

- Liisa

Joulu tulee - olenko valmis punaiseen?

Claesson Koivisto Rune

Jatketaanpas vielä Eco Wallpaperin ihanilla tapeteilla ja luodaan katsaus suunnittelutoimisto Claesson Koivisto Runen upeaan mallistoon. Mallistosta löytyy upeita värejä, graafisia muotoja ja ajatonta tyylikkyyttä. Tämä mallisto on Econ tapeteista ehdoton suosikkini ja nyt esittelen muutaman malliston helmen. 

Black and White

Tapetit ovat ihania, sehän nyt on sanomattakin selvää. Tapetit ovat palanneet ihastuttavan voimakkaasti takaisin suomalaisiin koteihin, mikä on todella virkistävää. Vanhanaikaisuuden leima lienee väistynyt. Lopullisesti. K-Raudalla olen päässyt uppoutumaan entistä enemmän myös tapettien maailmaan ja siellä yhdeksi suosikiksini on noussut ehdottomasti ruotsalainen Eco Wallpaper.

Econ tapetit ovat laadukkaita ja helposti asennettavia kuitutapetteja, joissa myös hinta-laatusuhde on enemmän kuin kohdillaan. Mallistot ovat monipuoliset, ja niistä löytyy mainioita vaihtoehtoja niin moderneihin kuin romanttisempiinkin sisustuksiin. Hiljan ilmestyneessä Black & White -mallistossa on keskitytty nimensä mukaisesti mustavalkoisiin sekä harmaisiin tapetteihin, ja nyt esimerkiksi Dimensions-malliston suosikkikuoseja saa myös mustavalkoharmaina. Pidän erityisesti siitä, että malliston kokoelmasta löytyy sopivasti jokaiselle jotakin - aina graafisesta kuviosta herkkään kukkakuosiin. Seuraavat tapetit listautuivat omiksi lemppareikseni juuri nyt. Erityisesti Therese Sennerholtin suunnittelema Brick puhuttelee yksinkertaisella kauneudellaan, samoin herkkä Seagrass-kuosi.

Brick.

Size0

Instasta ja Facebookista olettekin ehkä jo huomanneet, että toimin nykysin suunnittelijana myös Lielahden K-Raudalla, ja aiheesta täytyykin joku kerta kirjoitella ihan erikseen. K-Raudalla olen päässyt tekemään mahtavaa yhteistyötä myös Petra-Keittiöiden kanssa, ja nyt halusinkin jakaa mainion keittiövinkin pienempien keittiöiden remontoijille. Keväällä Petra-Keittiöt lanseerasi kekseliään Size0-malliston, joka tarjoaa mahtavat ratkaisut pienten keittiöiden kalustamiseen. Klaffi- ja Plussa-kaapin sekä Wall-järjestelmän avulla saa pienimmästäkin keittiöstä toimivan ja kauniin tilaihmeen.

Seinälle

Kevyet avohyllyt ja 50-lukua henkivät säilytysratkaisut ovat yhä nousussa sisustuksessa. Tässä omat kotimaiset suosikkini: 

1. LINK, TAPIO ANTTILA DESIGN

Tapio Anttilan suunnittelema Link-hyllyjärjestelmä on kuin 60-luvun tiikkikirjahyllyjen raikas ja moderni pikkuserkku. Hyllyjärjestelmä on monipuolisesti muunneltavissa, kannakkeet ovat todella kauniit viimeistä yksityiskohtaa myöten ja alaosan kevyet liukuovet kruunaavat kokonaisuuden. Olen aina rakastunut liukuovia, joten lähes väistämättä myös rakastan kalusteita, joista sellaiset löytyy. Ja tämä tuote toimii takuulla tilassa kuin tilassa: keittiössä, olohuoneessa, työhuoneessa, lastenkamarissa ja jopa eteisessä. Ihana!

Mansen Blogikirppis

Tulin pikaiseen muistuttamaan minäkin, että pian on kiva blogitapahtuma täällä Tampereellakin, nimittäin bloggareiden oma blogikirppis. Lisäinfoa aiheesta tapahtuman Facebook-sivuilta. 

Iloista viikonloppua! :)

- Liisa

/kuva lainattu kirppiksen facesta.

Villamatoista

Kotonamme on paljon villamattoja, sillä tykkäämme pehmeistä ja lämpimistä matoista.  Lisäksi villa hylkii likaa – ihan ehdoton ominaisuus pikkulapsiperheessä. Suosin villamattoja myös siksi, että nykyisin on saatavilla mahdottoman ihania kuoseja – eihän niitä voi vastustaa. Pehmeyden, joustavuuden ja likaahylkivän ominaisuutensa lisäksi villa ei syty palamaan helposti, se on siis myös suhteellisen turvallinen materiaali. Villan huonoina puolina mainittakoon se, että villa vanuttuu. Matoissa tämä ei mielestäni kuitenkaan ole niinkään huono ominaisuus, sillä alkuunhan villamatto pölisee ja tuntuu sille, että karvoja saa jatkuvasti olla imuroimassa. Käytön myötä villa tosiaan hieman vanuttuu ja pölyyntyminen vähenee ihan itsestään. Sanotaankin, että noin viiden vuoden käytön jälkeen villamatto on parhaimmillaan. Meidän suurimmat mattomme ovat olleet käytössä vasta muutaman vuoden, mutta villakarvaa irtoaa enää vain nimeksi, matot ovat edelleen ihanan paksut ja pehmoiset sekä näyttävät yhä kuin uusille. Huonona puolena villasta on toki mainittava myös se, että villa-allergikolle villamatto ei valitettavasti sovi. Mutta onneksi heille on vaihtoehtona alpakan villa, jossa ei ole allergisoivaa villarasvaa.

Tekstiilien huoltaminen on meille suomalaisille hyvin tärkeä asia, ja moni asiakkaani kysyykin villamattoja ehdottaessani heti ensimmäiseksi miten niitä huolletaan. Pääasiallisesti säännöllinen imurointi riittää villamatoille. Talvella matot voi lisäksi  kärrätä takapihalle hetkiseksi puhtaaseen lumihankeen raikastumaan. Samalla tulee hoidettua parisuhdettakin, sillä se jos mikä puolisoita lähentää, kun kannetaan yhdessä valtavaa villamattorullaa lumihankeen tai ihan vain mattotelineelle tuultumaan.

Katsastetaanpa seuraavaksi muutaman valmistajan ihanuuksia. Ensimmäiseksi framille pääsee Mums! Kuosit ovat loistavia, konsepti sekä valmistus pelkkää plussaa ja koko yritys itsessäänkin kuulostaa herkulliselle. Africa-maton kuosi on huikea, ja Saanan ja Ollin suunnittelema Koko iäksi -matto vie kenen tahansa sydämen. Uusi ja pirteä tulokas mallistossa on Maija Louekarin suunnittelema Rauha-matto – mitkä piristävät värit!

Habitare 2015

Eilen tuli vietettyä päivä Habitaressa. Päivään kuului verkostoitumista, kollegoiden tapaamista sekä uusien juttujen ihastelua. Instassa laitoinkin jo kattavan kuvakoosteen Habitaren annista, mutta tässä vielä tarkemmin erityisesti ihastuttaneista asioista. Instassa ehkä eniten nähty kuva tuli minunkin otettua. Mutta olihan se niin kaunista, ettei sitä voinut olla kuvaamatta.

Erilainen postaus

Alkuun pieni varoituksen sana: tämä postaus ei sisällä mitään sisustukseen liittyvää. Sen sijaan blogin pitäjä pohtii hetken maailman menoa.

Selasin aamulla hajamielisesti uutisia netistä ja mietin omaa päiväohjelmaani. Yhtäkkiä havahduin siihen, miten ristiriitaisia uutisotsikot olivatkaan: "Pommit lensivät keskelle asutusta" ja "Isä osti pojalleen Ferrarin - poika poltti sen" (Iltalehti). Siinä minä istuin aamukahvia juomassa samalla, kun toiset ovat menettäneet sodassa kotinsa ja omaisuutensa sekä elävät sodan jaloissa, ja taas toisaalla jollain miljardöörin perillisellä on pasmat niin pahasti sekaisin, että ei kelpuuttanut saamaansa ökyautoa, vaan halusi vielä päheemmän, joten päätti tehdä pienen vakuutuspetoksen... Näin meillä Euroopassa. Tuntuuko teistä koskaan sille, että tässä maailmassa on jokin vialla? Minusta tuntuu. Ei elämä ole reilua, senhän kaikki toki tietävät, mutta vähän suhteellisuuden tajua, hei!

John Lennon teki aikoinaan mahtavan biisin ja halusin kuunnella sitä. UNICEF oli näköjään tehnyt siitä oman version, laitan sen tähän.

Muistakaa nauttia elämästä!

Instagram

Tulin vaan huikkaamaan, että päivitin itseni nykyaikaan pari päivää sitten ja siirryin myös Instagramin puolelle. :)

Asuntomessut 2015, lastenhuoneista

Eilinen vierähti asuntomessuilla. Sateli ja tuuleksi, mutta koska sain nauttia koko messupäivän hyvän ystävän ja kollegan seurasta, ei sää tai varpaiden kastuminenkaan haitannut sitten yhtään. Messuista moni bloggaaja on jo julkaissut paljon ihania kuvia, joten keskityn niihin juttuihin, joihin erityisesti itse ihastuin. Lastenhuoneet olivat jälleen kerran ihania, ja niiden sisustuksessa oli käytetty hauskasti myös seinätarroja- ja maalauksia. Kahden pienen pojan äitinä kiinnitin huomiota myös siihen, että tänä vuonna oli panostettu erityisesti poikien huoneisiin.

Kotonani asustaa kaksi innokasta supersankarien ihailijaa, joten innostuin aivan valtavasti taidokkaista Batman- & Spiderman-seinämaalauksista. Kauniit seinämaalaukset saavat varmasti sisustuksen suhteen tarkimpienkin äitien hyväksynnän (eihän näitä voi edes mainita samassa lauseessa sinitarralla viriteltyjen repaleisten julisteiden kanssa), ja voin vain kuvitella miten innoissaan huoneiden tulevat asukkaat ovat upeista huoneistaan.

Lempi Rastani ja ihana etu lukijoilleni

Viikko sitten pääsin osallistumaan ihanaan bloggaajien hemmotteluiltaan, joka järjestettiin Tampereen Kehräsaaren sydämessä suosikki kampaamossani Rastassa. Minä löysin Rastan reilut kymmenen vuotta sitten, jolloin kampaamo toimi hieman pienemmissä tiloissa Kehräsaaressa. Siihen asti olin epätoivoisesti etsinyt sopivaa kampaamoa täältä Tampereelta, ja jo ensimmäisen käynnin jälkeen olin helpottunut - suuri etsintäni oli päättynyt. Siitä lähtien olen suunnannut hiusteni kanssa aina Rastaan, ja luonnollisesti myös lasteni kutrit siellä taidokkaasti parturoidaan. Lapseni ovat lisäksi melkoisen tarkkaa sorttia hiusasioissa, joten voin kyllä lämpimästi suositella Rastaa myös perheen pienimmillekin, sillä siellä lapsetkin saavat juuri heille sopivan tyylin. Ja mikä tärkeintä, lapsia kohdellaan oikeina pieninä asiakkaina, joilta kysellään kuulumiset, ymmärretään, jos ei meinaa jaksaa istua aloillaan tai sattuu vaikka kiukuttamaan. Ja tarjotaanpa siellä välillä jätskitkin palkinnoksi, kun pikku asiakas on jaksanut hienosti istua leikattavana. Minulle säännöllinen Rastassa käyminen edustaa ikiomaa ja ihanaa rentoutumishetkeä, jolloin saan hetkeksi unohtaa arkiaskareet ja työn, uppoutua sisustuslehtien maailmaan ja tietenkin jutella ummet ja lammet ihanan luottokampaajani Sirun kanssa. Kerrassaan terapeuttista tuo kampaajalla käyminen.

Mitäs blogi-illassa sitten tapahtui? No, sain kokea monenmoisia asioita ensimmäistä kertaa elämässäni: mm. meikattavana olemista, irtoripsiä sekä kiharakampausta. Hemmotteluhetki alkoi 3-vaiheisella Framesin Morphosis rakennehoidolla, jonka tehtävänä oli vahvistaa hiusta kesää vasten. No olikos se ihanaa ja toimiko? No kyllä vain. Hiuksista tuli ihanan pehmeät ja silkkiset, ja ovat muuten edelleen olleet todella pehmoiset. Siru oli suunnitellut minulle ihanan juhlameikin ja kampauksen kesän juhliin ja rientoihin. Vakityylinihän on melkoisen tiukka polkka, mutta nyt Siru halusi nimenomaan, että saisin kokea jotain aivan erilaista. Lisäksi sain mainioita vinkkejä meikkaukseen, joista ainakin pyrin ottamaan onkeeni. :) Haastetta kampaukselle asetti hiusteni lyhyehkö mitta, ja totta puhuen olin hieman epäileväinen sen suhteen, saisiko minulle minkäänlaista kiharakampausta. Mutta piti sitten vain lopuksi todeta, että kyllä ammattilainen osaa. Itse en kyllä saisi moista koskaan aikaan, mutta nyt jo melkein odotan, että tulisi jokin tilaisuus, johon saisin laitattaa hiukseni näin. Alla hiuksista perinteiset ennen ja jälkeen kuvat. Eipä uskoisi ihan heti samaksi pääksi, jos ei tietäisi...

Suomalaista valaisinmuotoilua - Lisa Johansson-Pape

Ihmiset keräilevät kaikenlaista. Minä taidan keräillä valaisimia. Olen aina tuntenut suurta vetoa valaisimiin, ja erityisesti niiden kauniiseen muotoiluun ja rakenteeseen. Kotoamme löytyy muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hyvin harkitusti valittuja kotimaisia yksilöitä, vanhoja ja uusia, kaikki sulassa sovussa. Koitan jossain vaiheessa kuvailla niitä myös tänne blogin puolelle. Nyt kuitenkin pieni katsaus Lisa Johansson-Papen tuotantoon. Johannsson-Pape teki pitkän uran huonekalusuunnittelijana, muotoilijana ja valaisinsuunnittelijana. Yki Nummen, Heikki Turusen & kumppaneiden tapaan hänkin toimi aikoinaan valaisinsuunnittelijana Ornolla. Johansson-Papen valaisimissa itseäni ihastuttaa se, että hän suunnitteli valaisimensa käytännön kannalta, juuri siihen tilaan, johon ne oli tarkoitettu. Mutta tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että valaisimet olisivat olleet esteettisesti epäviehättäviä. Ehei. Lisa Johansson-Papella oli uskomaton kyky suunnitella valaisimia siten, että ne ovat käytännöllisiä, valaisevat upeasti ja ovat vielä kaiken lisäksi kauniita.

SE68

Inspiroidun juuri nyt

Koditko kopioita?

Terassituolit hakusessa

Päivän inspiraatio

Avasin päivän alkajaisiksi Pinterestin, kuten teen useimpina aamuina. Päätin koota tänne muutaman kuvan, jotka inspiroivat juuri nyt. Vaika kuvat ovatkin selkeästi erilaisia, näen niissä voimakkaasti asiat, jotka kiehtovat itseäni juuri tällä hetkellä: värillinen lasi, vihreiden kasvien runsaus, vihreän ja sinisen eri sävyt, luonnollisuus, pehmeät materiaalit.

String Works

Pääsimme eilen tutustumaan Artekilla uuteen String works -toimistokalustesarjaan, jonka suunnittelijat Anna von Schewen ja Björn Dahlström ovat suunnitelleet. Sarja täydentää aivan uudella tavalla String-järjestelmän kekseliäitä ratkaisuja. Suunnittelijoiden tavoitteena oli luoda mahdollisimman toimiva, mutta samalla tyylikäs toimistokalustesarja, jonka avulla työtilasta saa rakennettua yhtä miellyttävän kuin omasta olohuoneesta. Sarjaan kuuluu mm. tyylikäs sähköpöytä, hauska ja kätevästi mukaan otettava pyörillä kulkeva laatikosto sekä akustoivat huopapäällysteiset taustalevyt, joista voi rakentaa pystytukien ja lattiapaneelien kanssa tilanjakajan, ja joihin sarjan hyllyköt ja kaapistot voidaan kiinnittää. Lisäksi yksityisyyttä antavat pöytään kiinnitettävät seinäkkeet, joissa on irrotettavat huopahuput. Ja nyt jää muuten työpöydillekin enemmän tilaa, kun lasten kuvat voi kiinnittää suoraan seinäkkeeseen. 

Itse ottamani kuvat eivät luonnollisestikaan vedä vertoja olemassa oleville kuville, joten seuraavaksi muutama upea kuva uudesta sarjasta, jotka luonnollisesti ovat lahjakkaan Lotta Agatonin stailaamia.

Kuva.

Ideointivaiheessa

Onpas sitä viime kerrasta aikaa hurahtanut, ja blogi-parka on jäänyt aivan oman onnensa nojaan. Nyt aion siis ottaa itseäni niskasta kiinni ja vierailla täällä useammin. :)

Olen aloittelemassa uutta isompaa projektia, ja pidän aivan valtavasti tästä ideointivaiheesta. Aloitan usein värimaailman ja tyylin kartoittamisen simppeleillä kuvilla ja väripaleteilla, sillä niiden avulla saa näppärästi kartoitettua mikä asiakkaalle on mieluisaa ja mikä ei. Tällä kertaa suunnittelen kaksi selkeästi erilaista kokonaisuutta, joten kuvien tyylit ja värimaailmatkin ovat selkeästi toisistaan poikkeavia.

Less is more.